Se olisi kesäkuun ensimmäinen maanantai, hyvät hyssykät sentään. Ja sehän tarkoittaa, että Suuntana omavaraisuus -sarja jatkuu!
Jos olet vasta hypännyt mukaan seuraamaan sarjaa, niin kyseessä on omavaraistelevien bloggaajien toteuttama yhteispostaussarja. Kukin osallistuja kertoo kuukausittain blogissaan omavaraisuusprojektiensa etenemisestä (tai etenemättömyydestä). Kirjoitukset julkaistaan yhtäaikaisesti joka kuun ensimmäisenä maanantaina kello 9. Muiden tämänkuisiin kirjoituksiin löytyy linkit tämän postauksen lopusta!
Tämän blogin aiemmat sarjan tekstit löydät Suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa.
Olen tässä toukokuun mittaan tuskastellut kuukauden kestänyttä hullunmyllyä. Nyt saatan hyvillä mielin todeta, että olemme onnistuneet saamaan tämän kuukauden kestäneen rutistuksen myötä paljon aikaan.
Kirsi Haapamatin mainiossa kirjassa Kiehtovat kotieläimet - Kohtaamisia maatilalla (Otava 2018) oli mainittu termi 'rural fitness', josta Haapamatti kirjoittaa:
Rural fitness -kesäohjelma alkaa pian täälläkin. Lampola, lampaiden ruokintapaikka ja vuohelan pehku odottavat talikoimista. Fyysinen työ, jossa tekemisiään ei tarvitse sen suuremmin miettiä, nollaa pään ja käy rankemmastakin treenistä. Alkulämmöt voi ottaa järvestä kasteluvettä hakien tai hätyyttämällä kanoja kasvipenkeistä. Loppuveryttelystä käy syväkyykintä kitkentäpuuhissa tai villiyrttejä kerätessä.
Kasvihuone on pintamaalia ja ovea vaille valmis. Myös sisäpuolella on luvassa vielä pientä hienosäätöä, kuten pienen istutuspöydän väkertely.
Pientä versontaa kasvarissa on jo meneillään. Kylvämäni pavut, rucolat ja kasvihuonekurkut ovat tehneet jo pieniä taimia. Tomaatit ovat tainneet ottaa vähän itseensä viileistä öistä, ne muuttuivat hassun värisiksi. Öiden lämmettyä uusien lehtien väri näyttää onneksi jo normaalimmalta, joten ehkä ne siitä vielä. Chilit ja paprikat ovat hengissä, mutta eivät tunnu kasvavan. Ehkä nekin odottelevat vielä lämpöisempiä öitä, tai sitten juurtuminen on vienyt hetkellisesti niiden kasvuvoiman multapinnan alapuolelle. Noiden sielunelämä on minulle vielä vähän mysteeri.
Lavankaulustarhassa ja pienellä perunatilkulla sen sijaan kasvaa ja versoo urakalla. Tai siis kasvaisi ja versoisi, elleivät kaikki talon ja farmin eläimet kävisi vuoron perään sabotoimassa kylvöksiäni. Punajuuripenkki on ainakin myllätty. Papu- ja hernerivit ovat kaikkea muuta kuin suorassa. Porkkanat meinaavat kasvaa paikoitellen ylösalaisin.
Onneksi kesä on vielä aikainen, joten uusien kylvöjen kanssa on pelivaraa. Huomenna alkaa jälleen kuukalenterin mukaan otollinen aika kylvää, joten loput lavatarhan kylvöt ja korjausistutukset on hyvä puuhastella alta pois!
Tämänkertaisen yhteispostauksen teemaksi valikoituivat puutarhan marjat. Herukka- ja karviaispensaat olivat tänne muuttaessamme ainoita puutarhaistutuksia, joita edellinen asukas on jättänyt jälkeensä tontillemme. Ihana anoppini auttoi keräämään niistä viime vuonna sadon talteen, ja nyt marjat leppyvät edelleen pakastimessamme. Olemme toki napsineet niitä talven mittaan puuroihin ja smoothieen, mutta loput ajattelin keittää mehuksi kesähelteiden janojuomaksi. Vielä toistaiseksi mehunkeittäjä on kuitenkin ollutlaiska kiireinen.
Viime syksynä päätin laajentaa marjavalikoimaamme tyrnillä. Pieniä tyrnin taimia kävivät talvella namustelemassa niin vuohet, kauriit kuin jäniksetkin, mutta onneksi taimet näyttävät selvinneen.
Tyrnit olivat heräteostos hullaantuessani syksyn taimialennusmyynnissä, enkä silloin tiennyt, että niitä täytyy olla tontilla vähintään kaksi. Jotta pölytys onnistuisi ja satoa tulisi, tarvitaan sekä uros- että naarastyrni. Sattuman kaupalla nappasin taimilaarista mukaani kaksi taimea ja kotiin päästyäni ja tyrnin istutuksesta tietoa etsiessäni kauhistuin, että ostaessa olisi täytynyt tarkistaa kasvin sukupuoli! Toisen lapussa luki 'Tarmo' ja toisen lapussa 'Pertsik'. Tarmo osoittautui kuin osoittautuikin miespuoliseksi puskaksi ja Pertsiks naispuoliseksi. Että sattumalta kävi sellainen munkki!
Miten muilla sarjaan osallistuvilla omavaraisuusbloggaajilla on viimeinen kuukausi sujunut? Käy lukemassa täältä:
Jos olet vasta hypännyt mukaan seuraamaan sarjaa, niin kyseessä on omavaraistelevien bloggaajien toteuttama yhteispostaussarja. Kukin osallistuja kertoo kuukausittain blogissaan omavaraisuusprojektiensa etenemisestä (tai etenemättömyydestä). Kirjoitukset julkaistaan yhtäaikaisesti joka kuun ensimmäisenä maanantaina kello 9. Muiden tämänkuisiin kirjoituksiin löytyy linkit tämän postauksen lopusta!
Tämän blogin aiemmat sarjan tekstit löydät Suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa.
Olen tässä toukokuun mittaan tuskastellut kuukauden kestänyttä hullunmyllyä. Nyt saatan hyvillä mielin todeta, että olemme onnistuneet saamaan tämän kuukauden kestäneen rutistuksen myötä paljon aikaan.
Kirsi Haapamatin mainiossa kirjassa Kiehtovat kotieläimet - Kohtaamisia maatilalla (Otava 2018) oli mainittu termi 'rural fitness', josta Haapamatti kirjoittaa:
Olen kehittänyt termin rural fitness, joka tarkoittaa kaikkia niitä ruumiillisia töitä, joita työlään tilanpidon harrastuksekseen valinnut ihminen tekee. Vuohien karsinan talvipehkun tyhjennyksen jälkeen ei jaksa enää kuntosalille, mutta hauis kyllä kiristää t-paidan hihaa pinkeästi.
Rural fitness -kesäohjelma alkaa pian täälläkin. Lampola, lampaiden ruokintapaikka ja vuohelan pehku odottavat talikoimista. Fyysinen työ, jossa tekemisiään ei tarvitse sen suuremmin miettiä, nollaa pään ja käy rankemmastakin treenistä. Alkulämmöt voi ottaa järvestä kasteluvettä hakien tai hätyyttämällä kanoja kasvipenkeistä. Loppuveryttelystä käy syväkyykintä kitkentäpuuhissa tai villiyrttejä kerätessä.
Kasvihuone on pintamaalia ja ovea vaille valmis. Myös sisäpuolella on luvassa vielä pientä hienosäätöä, kuten pienen istutuspöydän väkertely.
Pientä versontaa kasvarissa on jo meneillään. Kylvämäni pavut, rucolat ja kasvihuonekurkut ovat tehneet jo pieniä taimia. Tomaatit ovat tainneet ottaa vähän itseensä viileistä öistä, ne muuttuivat hassun värisiksi. Öiden lämmettyä uusien lehtien väri näyttää onneksi jo normaalimmalta, joten ehkä ne siitä vielä. Chilit ja paprikat ovat hengissä, mutta eivät tunnu kasvavan. Ehkä nekin odottelevat vielä lämpöisempiä öitä, tai sitten juurtuminen on vienyt hetkellisesti niiden kasvuvoiman multapinnan alapuolelle. Noiden sielunelämä on minulle vielä vähän mysteeri.
Lavankaulustarhassa ja pienellä perunatilkulla sen sijaan kasvaa ja versoo urakalla. Tai siis kasvaisi ja versoisi, elleivät kaikki talon ja farmin eläimet kävisi vuoron perään sabotoimassa kylvöksiäni. Punajuuripenkki on ainakin myllätty. Papu- ja hernerivit ovat kaikkea muuta kuin suorassa. Porkkanat meinaavat kasvaa paikoitellen ylösalaisin.
Onneksi kesä on vielä aikainen, joten uusien kylvöjen kanssa on pelivaraa. Huomenna alkaa jälleen kuukalenterin mukaan otollinen aika kylvää, joten loput lavatarhan kylvöt ja korjausistutukset on hyvä puuhastella alta pois!
Takapihan monivuotinen mauste- ja rohdostarha on vaatinut pientä entrausta. Ryhdyin reunustamaan kohopenkkejä punomalla pajua tukikeppien lomitse (lopputuloksesta kerron lisää myöhemmin).
Pienet no dig -tyyliin toteutetut kohopenkit ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Perustin penkit viime keväänä suoraan kaivamattoman, möyhentämättömän maan päälle. Ensimmäiseen kerrokseen ladoin paksusti heinää katteeksi. Toiseen kerrokseen laitoin haravointisilppua, ruohosilppua, lampaanvillaa ja muuta ylimääräistä maatuvaa sälää. Lasagneen päätyi myös palavaa lantaa polttoaineeksi, sekä kompostia ja hiekkaisempaa multaa.
 |
| Iisopin taimi päätyy pian yrttitarhan jatkoksi penkin reunuskasviksi |
 |
| Viime vuonna istutettu laventeli näyttää talvehtineen onnistuneesti kohopenkissä |
 |
| Mäkikuisma on arvokas rohtokasvi. Olen siirtänyt villejä mäkikuisman taimia maansiirtotöiden tieltä rohdospenkkeihin. |
 |
| Täällä rehottavat minttu ja koiruoho. |
Tämänkertaisen yhteispostauksen teemaksi valikoituivat puutarhan marjat. Herukka- ja karviaispensaat olivat tänne muuttaessamme ainoita puutarhaistutuksia, joita edellinen asukas on jättänyt jälkeensä tontillemme. Ihana anoppini auttoi keräämään niistä viime vuonna sadon talteen, ja nyt marjat leppyvät edelleen pakastimessamme. Olemme toki napsineet niitä talven mittaan puuroihin ja smoothieen, mutta loput ajattelin keittää mehuksi kesähelteiden janojuomaksi. Vielä toistaiseksi mehunkeittäjä on kuitenkin ollut
Viime syksynä päätin laajentaa marjavalikoimaamme tyrnillä. Pieniä tyrnin taimia kävivät talvella namustelemassa niin vuohet, kauriit kuin jäniksetkin, mutta onneksi taimet näyttävät selvinneen.
Tyrnit olivat heräteostos hullaantuessani syksyn taimialennusmyynnissä, enkä silloin tiennyt, että niitä täytyy olla tontilla vähintään kaksi. Jotta pölytys onnistuisi ja satoa tulisi, tarvitaan sekä uros- että naarastyrni. Sattuman kaupalla nappasin taimilaarista mukaani kaksi taimea ja kotiin päästyäni ja tyrnin istutuksesta tietoa etsiessäni kauhistuin, että ostaessa olisi täytynyt tarkistaa kasvin sukupuoli! Toisen lapussa luki 'Tarmo' ja toisen lapussa 'Pertsik'. Tarmo osoittautui kuin osoittautuikin miespuoliseksi puskaksi ja Pertsiks naispuoliseksi. Että sattumalta kävi sellainen munkki!
 |
| Tyrnivauvamme Pertsik. |
Miten muilla sarjaan osallistuvilla omavaraisuusbloggaajilla on viimeinen kuukausi sujunut? Käy lukemassa täältä:
Sorakukka https://sorakukka.com/?p=361
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/06/unelmana-omavaraisempi-elama-puutarhan.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/06/vanhat-vadelmapensaat-ja-muut-marjat.html
Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/06/yhteispostaussarja-eteneminen-ja.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/06/suuntana-omavaraisuus-osa-5.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/06/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-5.html
Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/05/hillot-hyytelot-pakastemarjat-ja-muut.html
Elämää korvessa https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/06/suuntana-omavaraisuus-puutarhan-marjat.html
Pienen pieni Farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=654
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=2091
Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/06/suuntana-omavaisuus-ja-puutarhan-marjat.html
Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=1930
Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/06/kesa-se-tulla-jolkottaa.html
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/06/03/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-5-puutarhan-marjat
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/?p=1975
Jovelassa/ Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/puutarhanmarjat
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=18217
Kyllähän Pertsik jo kuulostaakin ihan naiselta! �� NOT. Teidän kasvihuoneesta tuli aivan ihana. Minkä väriseksi meinasitte maalata?
VastaaPoistaEn olisi mäkään Pertsikkiä nimen perusteella emikasviksi veikannut, etenkin kun muut tyrni"tytöt" tuntuvat olevan Tyttiä, Terhiä tai Juliaa. Mutta olen oikein onnellinen, että meille päätyi juurikin Pertsik :D Kiitos <3Kovasti oon koittanut miestä aikaansaannoksestaan kehua, se on jälleen kerran somempi kuin mitä osasin odottaa. Väreiksi tulee runko-osiin valkoista, ja ainakin päätykolmiot maalataan Virtasen maalitehtaan 'vanha kupari' -sävyllä, siis samalla jolla operoimme myös tallin, lampolan ja joskus ehkä myös talon. Sävy on sellainen hyvin tumma punaruskea :)
PoistaPertsik, kuulostaa aika modernilta nykypäivän nimeltä: mitä se muille kuuluu, mitä sukupuolta edustaa :)
VastaaPoistaAivan valloittavan näköinen tuo teidän kasvihuone! Omaani odotellessa, ehkä se jonain päivänä putoaa meteoriitin mukana taivaalta tuohon torpan pihalle :D
Niinpä, Pertsik on just hyvä! Ja mulle ei muuta väliä, kunhan vain Tarmo tykkää sitä pölyttää :D Kasvihuoneesta veikkailen, että tänä kesänä tulen viettämään varmasti enemmän aikaa siellä kuin sisällä mökissämme, kyllä siitä sen verran suloinen tuli! Meidän isännälle kaikki kunnia tosin, musta ei siinä ole juuri apua ollut muuten kuin siinä että pidän nuo pienet "apulaiset" poissa rakentamisen tieltä... Voi, mäkin odottelen noiden meteoriittien mukana vaikka mitä :D Saisi jo ruveta tipahtelemaan!
PoistaOi, miten ihastuttava tuo uusi kasvihuone on! Luulin ensin sitä huvilaksi siinä kuvassa, jossa vaaleanpunaiset kukat kukkivat kuvan etuosassa ;)
VastaaPoistaTuo puna-ailakki tuntuu aloittaneen jonkinlaisen valloitusretken tässä meidän pihallamme, en kyllä pistä pahakseni! Heh, tavallaan se sellainen pieni huvila onkin, vielä kun saadaan korjattua remppavehkeet sieltä pois niin tuskin minua tässä kesän mittaan tuolta pois saa :)
PoistaMoi! Ajaako tuo heinä- ja ruohosilppu yms kate samaa virkaa kuin kateharso? Ostin kaupasta harsoa suojaamaan istutuksia, mutta kiinnostaa jos löytyy luonnollinen vaihtoehto suojaamaan tulevia pikku versoja.
VastaaPoistaEntä miten paljon ostat taimia ja siemeniä, vai keräätkö siemeniä itse/saat taimia tutuilta? Kasvikauppaan tuntuu uppoavan aina niin paljon rahaa :D tosin tänä vuonna eniten kirpaisi marjapensaiden ja omenapuiden osto, onneksi ne on monivuotisia :)
Omavaraisempaan suuntaan koitan itsekin suunnata.
T. Julia
Hmm, mikseipä ruohosilppua voisi katteenakin pikkutaimille käyttää, kunhan sen vaan muistaa rapsutella aina päivän tullen pois että taimet saavat valoa :) Mä olen käyttänyt sitä jo versovien taimien juurilla ihan lannoitusmielessä, sekä pintakatteena pitämässä pahimpia rikkaruohoja kasvamasta. Sarjan viime osassa kirjoittelin kangaskaupasta saatavan puuvillaisen harsokankaan käytöstä noiden puutarhakauppojen harsojen sijasta, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi sitä hankkia kun mitään jäätäviä yölämpötiloja ei ole tällä välillä osunut kohdalle.
PoistaTaimikysymykseen, sekä että ja sekä että :D Olen tilannut aika paljon siemeniä keväthuumassani, tykkään erityisesti Maatiainen ry:n ja Hyötykasviyhdistyksen siemenistä, mutta tänä keväänä tilasin myös Exotic Gardenilta. Taimia ostan taimikaupoista tosi vähän kun ovat usein niin hintavia, mutta esimerkiksi nuo monivuotiset iisopit ostin taimimyymälästä kun taimihyllyssäni en mahtunut niitä esikasvattamaan. Rohdoskukkien siemeniä olen aikoinaan ostanut ja kerännyt siemeniä niistä syksyisin talteen. Esimerkiksi kiiltomalva ja kehäkukka ovat sellaisia monikäyttöisiä ja kauniita rohdoskukkia, jotka tuottavat rutkasti siemeniä ja kylväytyvät ahkerasti itsekseenkin. Anoppilastakin olen jotain monivuotisten taimia haalinut, hänellä on ihan uskomaton pieni köökkipuutarha mökkinsä saunan takana mistä aina välillä napsin mukaani yhtä sun toista :D Puiden taimet olen kaikki ostanut tai saanut lahjaksi. Niitä saa yleensä syksyisin hullun hyvillä alennuksilla kun puutarhamyymälät myyvät varastojaan pois, eli sieltä kannattaa haalia! Tosin meillä vuohet jo mitä todennäköisimmin pistelivät lopullisesti jo poskeensa yhden omenapuun taimen, jota rusakot olivat jo vähän ehtineet talvella esityöstää...
Hyviä vinkkejä, kiitos niistä!
PoistaTäytyy tehdä loppukesästä reissu puutarhamyymälään josko sieltä saisi löytöjä. Äiti osti mulle myös kerran kirjan miten kerätä kasveista siemeniä talteen, siitäkin ois varmasti hyötyä. Vielä on rutiinit hakusassa ja kaikki vähän kankeaa, mutta uskon että kokemus ja tieto auttaa helpottamaan tulevia kesiä. Saisi nyt ensin pellosta nuo juurekset itämään :D
Onko tää anoppila sama mistä Osku-kissa on tullut? Anna kyseli multa silloin kans josko oskulle löytyis meiltä koti, mutta meidän oma kissa ei valitettavasti tule yhtään toimeen toisten kissojen kanssa, hehe. Ompa hyvä että se sai teiltä kodin :)
Hehe, kovassa opetteluvaiheessa vielä täälläkin ollaan monien asioiden suhteen, mutta kokemuksen (ja kantapään) kautta on aina kiva huomata, että taidot karttuvat vuosi vuodelta :D Tsemppiä sinne, toivotaan että sielläkin pian juureksia pukkaa!
PoistaOsku-kisu tuli meille hyviltä perhetutuilta, Oskun entinen omistaja on mieheni parhaita ystäviä ja Osku asusteli hänen vanhempiensa luona ainakin vuosikymmenen verran ennen kuin heille tuli sitten pakkorako etsiä Oskulle uusi koti :) Oskukaan ei alkuun oikein sulattanut kissakavereita kun oli saanut elämänsä elellä "herrana talossa", mutta onneksi nämä meidän muut kisut ovat sopeutuneet elämään tässä kaikenkarvaisessa laumassa niin että niillä riitti Oskulle ymmärrystä :D Nyt on Oskukin jo jopa ihan ystävystynyt kissalaumamme kanssa :)
Oho, nyt vähän vahingossa täällä mennään kuukalenterin mukaan..:D Kylvöt vähän jääneet, mutta pikkuhiljaa tässä parin viikon sisällä olisi tarkoitus kasvimaa täyttää..
VastaaPoistaKasvihuoneesta tuli hieno!
Kuukalenterin mukaan just seuraavat pari viikkoa ovatkin sitä parasta kylvöaikaa, jotta ei muuta kuin hommiin vaan :D Itse hankin kirjan kuun vaikutuksista jo vuosia sitten, mutta jostain syystä ne opit jäivät hyödyntämättä. Tänä keväänä päätin piruuttani kokeilla ja pakko kyllä sanoa, että joku taika siinä on, kun ihmeen hyvin ovat kylvöt onnistuneet vaikka yleensä eivät! Vanha kansa tiesi yhtä sun toista :)
PoistaVi jestas miten paljon olette saaneet aikaiseksi! Pelkästään tämän tekstin lukeminen sai oloa jotenkin niin energiseksi! :D Ihanaa ihanaa! ♥
VastaaPoistaHehe, ja musta taas tuntui tätä tekstiä kirjoittaessa kaikkea muuta kuin energiseltä :D Jotenkin niin luvattoman hektinen kuukausi ollut... Mutta onhan se aina paras palkinto kun huomaa, että jotain jää käteenkin kaikesta puurtamisesta :)
PoistaMä en kestä! Ihan sairaan kaunis kasvari! Onnittelut <3
VastaaPoistaSiitä tuli kyllä söpö, ja tuo hullu mies pisti vielä paneelitkin sisäseinien puolelle, varmaan yritti vältellä jotain masentavia paperihommia :D Tässä töllin yläkerran remontin keskellä kärvistellessä olen vähän harkinnut, että muutan kesäksi vallan tuonne kasvariin.
PoistaHerttainen vuorokylvö pavulla ja onko se toinen retiisi?
VastaaPoistaRucolaa sieltä löytyy kaverina :) Toivottavasti menestyvät kimpassa!
PoistaIhan hurjasti olette kyllä saanut aikaiseksi ja hienosti on kaikki lähtenyt kasvamaan! Ja tuo kasvari, voihan ihanuus! <3 Todellakin sietää olla ylpeä, niin rakentaja kuin apuritkin ;)
VastaaPoistaEikä se rivien suoruus oo niin justiinsa, pysyy mielikin virkeänä kun saa etsiä missä mikäkin nyt kasvaa. Meillä on myös kasvatuslaatikot ja kohopenkit täynnä tassujen jälkiä. Kovasti koirat yrittävät esittää niin viattomia ja syyttää kissoja, mutta jälkien koko ei nyt ihan täsmää kissojen kanssa...
Puuvillainen harsokangas on ollut koko kevään hankintalistalla, mutta ajattelin nyt käyttää vielä noita aiemmin ostettuja muovisia. Kunhan niistä aika jättää niin sitten ehdottomasti puuvillaversio testiin!
Aurinkoista alkukesää, muistakaa välillä ottaa myös rennosti! <3
Ps. Kuulostan jo rikkinäiseltä levyltä, mutta vielä kerran kiitos siitä kirjavinkistä. Sen myötä uskalsin nyt vihdoin ottaa sen ison askeleen ja hakea vähemmän kuormittavaan osa-aikaiseen työhön. Vaikka sen myötä tulotaso laskisi huomattavasti niin samanaikaisesti minulle tulisi melkein tuplasti enemmän vapaa-aikaa, joka on vaan niin paljon arvokkaampaa. Nyt ei auta kuin vain jännitellä saanko sen paikan!
Kaikenlaisia kananvarpaan-, tassun- ja sorkanjälkiä on meilläkin kasvatuslaatikot täynnä :D Kovasti koitan tsempata pikkuisia taimia kasvamaan nopeasti, jotta eivät isompina enää niin kovasti kärsisi noista tepastelijoista! Onhan ne suorat rivit ihan tylsiä, paljon jännempää näin! ;)
PoistaKyllä, nyt on aika vähän höllätä nutturaa ja ottaa rennompi vaihde silmään <3 Ettei vaan pääsisi luikahtamaan ihan huomaamatta kauan odotettu kesä ohi!
Hyvä jos vinkistä oli apua <3 Ihan mahtavia uutisia, ihanaa! :) Mäkin olen tullut siihen tulokseen, että vaikka rahaa onkin vähemmän ja elämä on sen suhteen pihistelyä, niin vastineeksi siitä saatu aika on miljoona kertaa arvokkaampaa kuin mikään määrä rahaa! Toivon sun puolestasi ihan valtavasti, että saat sen paikan <3 Hieno päätös!
Onpa kaunis kasvihuone. <3
VastaaPoistaJa yrtit ovat musta niin kauniita kasveja, jostain syystä. Samoin tykkään puista ja pensaista aikaisin keväällä, kun oksat ovat vielä melkein paljaita, ja jotain pientä vihreää lehdykkää vasta kasvamassa. Ehkä niissä on jotain samaa...
Kiitos <3
PoistaYrtit miellyttävät myös mun silmääni, monissa yrttösissä vihreän sävykin on niin nätti!
Aivan hurmaava kasvihuone <3
VastaaPoistaIhana, että jaoit tuon rural fitnes-termin, nyt voin hyvillä mielin laskea itseni fitnesmimmiksi :D
Kiitos <3 Välitän kaikki kehut täältä maestrolle, joka sen sai aikaan :D
PoistaTermi oli mun mielestäni ihan loistavan hyvä! Ajattelin ottaa sen käyttöön, kun neuvoloissa sun muissa aina toisinaan kysellään liikuntaharrastuksista :D Ihan muina fitness-muijina.
Siinä on kyllä huumori koetuksella kun kasvimaalla kanaparvi mellastaa. Se meillä jonkin sortin kesäurheilulaji, kun ruokapöydästäkin aina välillä joku syöksyy pihalle hätyyttämään kasvimaalta siivekkäät veks. Olen miljoonaan kertaan miettinyt sen aitaamista, mutta jotenkin se aina jää projektilistan häntäsijalle. Ehkä vain tykkään juosta kanojen perässä milloin mihinkin
VastaaPoistaNo kyllä! Eilen juuri katselin eräässä rohtopenkissä kuinka kylvämäni malvan siemenet olivat lähteneet niin kivasti itämään, ja iltakastelua tehdessäni olikin sinne pikku taimien keskelle ilmestynyt kanan kokoinen kylpykuoppa ja höyheniä ympäriinsä... Vähän sai hammasta purra etten sanonut pahasti :D Lavatarhan aitausta olen mäkin suunnitellut moneen otteeseen mutta jostain syystä se aina jää. Tänään saan kylvää punajuuret uudestaan kun kanat pistivät punajuuripenkissä ranttaliksi. Pläääh.
PoistaKasvihuoneesta tuli ihana! 💕
VastaaPoistaNäin on, mäkin olen siihen aivan rakastunut <3
PoistaTeillä on startattu kovalla vauhdilla, näyttää niin upeilta kylvökset ja taimet. Taidan muuttaa teidän kasvihuoneeseen, se on ihana!
VastaaPoistaToivotaan että taimet ehtivät kasvaa isommiksi ennen kuin kanat ehtivät ne mylläämään tärviölle :D Muutto kasvihuoneeseen on käynyt itselläkin mielessä, tosin näillä keleillä siellä saattaisi asukkaalla tulla vähän hikiset tunnelmat!
Poista