Suuntana omavaraisuus -sarja jatkuu jälleen toukokuun postauksen merkeissä. Tässä kuussa olemme saaneet mukaan jälleen uusia kirjoittajia kertomaan omavaraisuusasteensa kohottamissuunnitelmista ja niiden toteutuksesta.

Ensin viralliset tiedotteet teille, jotka luette sarjaa ensimmäistä kertaa. Suuntana omavaraisuus -blogisarjassa omavaraisemmasta elämästä kiinnostuneet bloggaajat julkaisevat joka kuun ensimmäisenä maanantaina kello 9 yhteispostauksen. Kukin kirjoittaja kertoo tahollaan omavaraisempaan elämään tähtäävistä suunnitelmistaan ja erinäisten isompien ja pienempien projektien toteutuksista ja takapakeista, joita matkan varrelle saattaa osua.

Mukana on jo yli 20 bloggaajaa, ja joukkoon mahtuu laaja liuta ihmisiä, jotka toteuttavat omavaraisuushaaveitaan hyvinkin erilaisista elämäntilanteista, asumismuodoista ja asuinpaikoista käsin. Mielenkiintoisia näkökulmia ja erilaisia projekteja siis riittää! Linkit muiden osallistujien uusimpiin kirjoituksiin löytyvät postauksen lopusta.

Tämän blogin aiemmat sarjan tekstit löydät Suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa.


Noin. Sitten asiaan!





Taimet ja kylvöt


Sisällä esikasvatetut taimet kaipaisivat jo kipeästi ulos kasvamaan. Osa tomaatintaimista näyttää vankoilta ja terhakoilta, mutta erityisesti runkotomaatit ovat mystisesti lörpsähtäneet. Olen ollut hyvin varovainen taimien lannoituksen suhteen ja luulen, että taimien koulinnan jäljiltä runkotomaatit ovat jääneet liian vähälle lannoitukselle. 

Luonnonmukaista lannoitetta farmiltamme syntyy niin paljon omasta takaa, etten ole vaivautunut ostamaan kasviravinteita kaupasta. Sen sijaan hain omia pikku "lannoitepommejamme", kaninpapanoita, ja kaivoin muutaman papanan tomaatintaimien kylvömultaan. Kaninkakka on hyvää ja hellävaraista lannoitetta. Sen ravinteet liukenevat hitaasti kasvien käyttöön, eikä pissasta puhtaan papanan pitäisi myöskään olla liian väkevää lisättäväksi taimille sellaisenaan.

Huhtikuun lämpimät säät houkuttelivat jo kovasti aloittamaan kylvöt ja taimien istutukset ulkona. Maltoin kuitenkin mieleni, sillä liian optimistiset istutukset ovat takuuvarma tapa varmistaa, että pian tulee takatalvi ja yölämpötilat tippuvat miinukselle. Noh, takatalvi tuli kuin tulikin, eikä siihen tavittu tällä kertaa edes istutuksia, pelkkä lampaiden kevätkerintöjen aloittaminen riitti hyvin. Pahoitteluni siis kaikille näistä jäätävistä toukokuun ilmoista, se olin minä joka houkuttelin minijääkauden tänne saksimalla osalta lampaista talvivillat pois!

Nyt lämpötiloissa on kuitenkin sääennusteen mukaan odotettavissa pientä kohennusta. Jotta kylvöt ja siten myös ensimmäinen sato ei venyisi ihan syksyyn asti, ajattelin aloittaa kylvöpuuhat ehkä ensi viikolla ja hankkia peiteharsoa viljelmiä suojaamaan. Kaikissa puutarhamyymälöistä saatavissa peiteharsoissa minua kuitenkin kiusaa materiaali (polypropeeni). Muovisissa peiteharsoissa on varmasti puolensa ja no, puolensa. Auringonpaiste ja sade haurastuttavat varmasti jonkin verran käytössä olevia harsoja, irrottaen niistä pientä muovikuitua maaperään ja täten myös syömiimme vihanneksiin. Ei kovin kiva ajatus.

Vauvan rättejä kaappiin viikatessani sain kuitenkin ihan kokeilukelpoisen idean. Kangaskaupat myyvät kaksinkertaista puuvillaharsoa metritavarana. Ajattelin tehdä toivioretken kangaskauppaan ja hakea lavankaulustarhani suojaksi vauvan pukluharsoa. Se ei varmasti ole yhtä napakkaa kuin polypropeeninen peitekangas, mutta painojen avulla sitä onnistunee pingottaa lavankaulusten päälle.

Yhtä kokeellista kikkailua tämä hyötyviljely täällä meilläpäin.






Kasvihuone


Isäntä on rakentanut ahkerasti kasvihuonetta aina joutessaan. Satunnaisena pidäskii-naisena toimimista lukuun ottamatta olen ollut projektissa parhaiten avuksi pitämällä lapset kiireisinä ja poissa jaloista pyörimästä.

Kasvihuoneen lopullinen muoto alkaa jo hahmottua, ja siitä tulee, kuten esikoisemme asian ilmaisisi, syötävän sievä. Kattoa varten tilattujen kennolevyjen piti saapua kotiinkuljetuksena, mutta möykkyiselle hiekkatielle asetettujen ajoneuvojen painorajoitusten vuoksi kuljetuskalustolla ei ollut tänne asiaa. Niinpä kattomatskut odottelevat nyt keskustassa noutamistaan.

Nostaessamme kattotuoleja paikoilleen kotijärvemme vakiokesävieraat, laulujoutsenpari Sointu ja Martti, seurailivat touhujamme rantapoukamassa päät kenkallaan. Saatoin jo kuvitella itseni touhuamaan lasiseen linnaani, hoivailemaan vihanneksiani. Visioissani kesäsade ropisee kattoon ja lasiseinien toisella puolen näen joutsenet järvessä polskimassa (ja mökkinaapurin kylpypaljussaan - täytynee istuttaa joku vähän tuuheampi puska kasvihuoneeseen taktiseen kulmaan paljuun nähden niin, ettei eteerinen idyllini murene).



Raksa-apulainen



No dig -vihannestarha ja lavankauluskasvimaan maanparannus


Toukokuun postauksen yhteiseksi teemaksi valikoituivat nyt ajankohtaiset kasvimaan perustaminen, maanparannus ja aitaaminen. Tontin aitaamistouhuihin pääsemme uppoutumaan ehkä myöhemmin, saatuamme kiireellisemmät toukotyöt ensin alta pois. Aitatalkoita meillä on kuitenkin pian luvassa toisaalla, sillä yksi lampaidemme kesälaitumista vaatii tolppien nakuttelua ja lankojen virittelyä vielä tämän kuun aikana. Maanparannustoimet sitä vastoin ovat jo vauhdissa, jotta tulevat tehdyksi ennen kevätkylvöjen aloittamista.

Tulevan ison vihannestarhani päätin perustaa niin kutsutulla no dig -menetelmällä. Samaista metodia olen kokeillut jo takapihan kohopenkeissä ihan mukavin tuloksin, joten uskaltauduin kokeilemaan samaa systeemiä myös kunnianhimoisemmassa mittakaavassa noin aarin kokoisella avomaan kasvimaalla.

No dig -menetelmässä perusidea on se, että maata ei kaiveta, eikä maanparannusainetta muokata maakerroksen sekaan. Uusi, viljelyyn suotuisa kasvualusta perustetaan halutulle alalle suoraan muokkaamattoman päälle. Tuleva vihannesmaa tulee meillä tontin sellaiseen kohtaan, jota hevosemme, silloin kun meillä vielä niitä oli, käyttivät tarhansa vessanurkkauksena. Maassa oli siis reilusti lantaa, jota lisäsin vielä karsinansiivouksista hamstraamallani lisälannalla.

Paksu aluskate on olennainen juttu, jotta viljelysmaa ei ala pian rehottaa solkenaan rikkaruohoja. Syksyllä levitimme lannalla kyllästetyn kasvimaa-alan päälle paksun kerroksen heinää, jota oli kertynyt lammasaitauksen pohjalle. Kun naapurimökkiläiset ilmestyivät laittamaan pihaansa talviteloille ja näimme heidän puhaltavan lehtipuhaltimellaan haravointijätettä ojien pohjalle, kävimme vinkkaamassa, että lehtisilput voi mielihyvin kipata myös meidän puolellemme tonttia. Toisen roska on todellakin toisen aarre.

Nyt keväällä aloitamme kerrosten lisäämisen kasvimaalle. Eläinten karsinoista saamme talven yli palanutta pehkua, joka päätyy vihannestarhan täytteeksi. Pehkumaa on monille kasveille vielä varmasti liian tujakkaa, mutta ajattelin kokeilla, menestyvätkö erilaiset kurpitsat siinä jo tänä kautena. Kesä- ja talvikurpitsat eivät kerrytä itseensä nitraatteja ja ne tarvitsevat kasvaakseen paljon ravinteita ja lämpöä, joita palavassa kerrospehkussa varmasti riittää.

No dig -menetelmä ei ole ehkä yhtä nopea tapa perustaa vihannesten viljelyyn sopivaa pohjaa kuin perinteinen maanmuokkaus, mutta siinä on etunsa. Maan muokkaaminen, kaivaminen ja myllääminen tekee hallaa maannoksen pintakerrokselle rikkomalla kasvulle suotuisaa pieneliöstön toimintaa ja sienirihmastoja. Muokkaus saattaa myös nostaa esiin syvällä maassa torkkutilassa olleita rikkakasvien siemeniä. 





Lavankaulustarhassa olen tehnyt maanparannusta sekoittamalla valmista hevosenlantakompostia mullan sekaan. Olen vaalinut hevonkakkatunkiotani kuin kulta-aarretta konsanaan. Viime kesänä sain ihan kivasti satoa pelkässä höttömullassa. Tälle kesälle sato-odotukset ovat suorastaan hulppeat.

Pääpointti lavatarhassa on saada syötävää pellosta pöytään -hengessä. Talven yli säilöttäväksi satoa tuskin riittää, mutta jos edes kesän ja syksyn pärjäämme vihannesten suhteen oman maan antimilla, on sekin jo jotain. Kesäaikaan myös villivihannekset tuovat mukavasti täytettä ruokalautasillemme ja talvea ajatellen myös pakastimeen ja maustehyllyyn. Marjojen ja sienten suhteen menimme viime syksyn kuivuuden takia suoraan kädestä suuhun. Sormet ristiin, että tämä vuosi olisi sienten ja marjojen suhteen hieman parempi.


Lantakompostia

Pölisevää hötömultaa





Mitähän muiden omavaraisuusbloggaajien toukokuun alkuun kuuluu? Täältä se selviää:


Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-4
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/05/maanparannus-omavaraisuus-kotipihalla.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/05/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-4.html
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/05/unelmana-omavaraisempi-elama-kasvimaa.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-osa-4.html
Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/05/maa-ratkaisee-onnistumisesi.html
Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/05/yhteispostaussarja-kasvimaa-ja.html
Elämää korvessa https://elamaakorvessa.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-2019.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=2042
Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/05/suuntana-omavaraisuus-osa-4.html
Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/05/kyykyhaaste.html
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/05/06/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-4
Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/05/06/jarvikalaa-ja-kevatjuttuja
Sorakukka https://sorakukka.com/?p=209
Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/05/haasteita-ilmassa.html
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/05/06/suuntana-omavaraisuus/
Maatiaiskanasen Elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/05/varikasta-omavaraistelua-osa-2.html
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=17718
Stellan kolmas luonto https://www.kolmasluonto.fi/2019/05/maanparannusta-elainten-ehdoilla.html

Talopäiväkirja/ omavarainen.fi https://www.omavarainen.fi/l/kasvimaanperustaminen

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/05/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-4.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/05/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-4.html