Kotimainen hunajatarha Jyrkänpesän hunaja haastoi Facebook-sivullaan ihmisiä osallistumaan #miljoonaotokkatekoa -tempaukseen, jonka ajatus on levittää tietoa hyönteisten olemassaolon tärkeydestä. Aihe on enemmän kuin ajankohtainen, sillä tutkimuksissa on havaittu hyönteislajipopulaatioiden vähenevän kiihtyvällä tahdilla. Vaikka hyönteiskato ei todellisuudessa olekaan niin dramaattinen, kuin mitä tutkimus väärintulkinnasta johtuen antaa ymmärtää (täällä lisätietoa), on silti totta, että monet hyönteiskannat ovat romahtaneet radikaalisti ja asiasta olisi toden totta syytä pitää meteliä.

Pölyttäjien ja muiden pörriäisten kantojen pieneneminen on uhka, no, aivan kaikelle. Hyönteiskato aiheuttaa ennen pitkää valtavan ketjureaktion, jonka myötä myös muut lajit kasveista eläimiin joutuvat kärsimään sen seurauksena. Itse asiassa hyönteisten vähenemistä seuraavan surkeiden sattumusten sarjan vaikutukset ovat jo havaittavissa - ötökkäkadon seurauksena Euroopan lintukannat ovat romahtaneet. Me päätimme lähteä tutulla omavaraisuusbloggaajien remmillä mukaan haasteeseen ja kantaa kortemme kekoon miljoonan ötökkäteon puolesta.




Loppukesästä kukkivat kehäkukat ja auringonkukat vilisevät pörriäisiä.


Omassa puutarhafilosofiassani pidän tärkeänä sitä, että voin sen avulla edistää myös luonnon hyvinvointia. Haluan, että meidän lisäksemme myös erilaiset luonnon eläimet ja hyönteiset viihtyvät pihallamme löytäen sieltä itselleen suojaa ja ravintoa. Täällä hyvin hoidettujen ja siistiksi trimmattujen mökkipihojen keskellä farmimme saattaakin näyttää yhdeltä ympäriinsä rehottavalta kaaokselta. Tiedän, että ainakin sukulaisemme ovat tätä mieltä.

Siistiksi nyrhityt nurmikentät, ruotuun ojennetut pusikot, betonilla päällystetyt pihamaat ja torjunta-aineilla hävitetyt "rikkaruohot" ovat kuitenkin tehokkain mahdollinen tapa karkoittaa kaikki luonnon elämä pihapiiristä. Luonnossa vallitsee jatkuva, rönsyilevä, ihana epäjärjestys. Ihmisten sitkeä tarve suitsia luonto kuriin ja nuhteeseen on kuitenkin silkkaa, anteeksi ranskani, omiin muroihin kusemista.

Keskustellessani ihmisten kanssa aiheesta, kaikki tuntuvat kyllä ymmärtävän esimerkiksi pölyttäjien tärkeyden ekosysteemissä. Mutta minä haluan kuitenkin pihani olevan siisti, he tokaisevat. Hakeutukoot pörriäiset jonkun muun pihalle ravintoa etsimään, minä en nurkissani epäjärjestystä siedä. Vaan siinä se surkeus juuri piileekin. Kun koko naapurusto ajattelee samalla tavalla, ei luonnon eläimillä ja ötököillä enää olekaan paikkaa, mihin mennä. Niiden elintila supistuu supistumistaan ja lajien kirjo laskee kuin lehmän häntä.


Ruiskaunokki on pölyttäjien suosima mesikasvi, kuten taustalla näkyvä purppurainen maurinmalvakin.


Luonnontilaiset, paljon ravintoa ja hyviä piilopaikkoja täynnä olevat pihat ovat hyönteisten mieleen, mutta ötököiden ja muun luonnonelämän houkuttelu puutarhaan ei kuitenkaan edellytä automaattisesti, että koko tonttimaan täytyisi olla yksi iso rytö. Puutarhaharrastuksessa tyyli on vapaa ja niin saakin olla. Siihen katsomatta meidän jokaisen täytyisi kuitenkin ottaa huomioon, miten toimemme pihan- ja puutarhanhoidossamme vaikuttavat ympäröivään luontoon.

Itse pyrin puutarhuroidessani tasapainoilemaan niin, että varjelen pihamme luonnontilaisuutta ja rönsyilevyyttä, joutumatta kuitenkaan turvautumaan viidakkoveitseen ja muuhun viidakkosafarirekvisiittaan joka kerta, kun haluan hakea yrttejä takapihalta tai hörpätä kahvikupillisen puutarhatuolissani.

Omalta osaltani olen ratkaissut asian muodostamalla pihallemme polkuja, joita pitkin pääsemme kulkemaan paikasta toiseen. Koska töllimme oli vuosia asuttamaton, on myös sen piha ehtinyt iloisesti villiintyä. Monet ihastuttavat, pölyttäjien ja pörriäisten suosimat luonnonkasvit ovat levittäytyneet tontillemme, ja polut ovat muotoutuneet kulkemaan niiden lomitse. Pölyttäjien suosimien kasvien kasvupaikkoja mukaillen olen valinnut paikat myös yrtti- ja kukkapenkeilleni. 

Koen asian niin, että koska luonto on saanut elää tiluksillamme häiritsemättä pitkän aikaa ja me olemme tupsahtaneet tähän asumaan siltä lupia kyselemättä, on meillä suorastaan velvollisuus kunnioittaa sitä, antaa sille tilaa. Se ei ole meiltä pois. Päin vastoin! Kimalaisten ja mehiläisten elämän seuraaminen on oikein meditatiivista puuhaa. Lisäksi ne pölyttävät ahkerasti istuttamiani kasveja, ja sehän on tietenkin kotitarveviljelijälle suuri ilon aihe. Hyönteisten runsaus houkuttaa pihallemme myös muuta elämää, kuten lintuja ja rupikonnia. Mahdumme tänne kaikki oikein sopuisasti.

Pihapolkuja muodostaessani suunnittelin aluksi, että kattaisin ne jotenkin ihan selkeyden vuoksi, mutta sittemmin luovuin siitäkin ajatuksesta. Poluilla nimittäin viihtyvät sellaiset kasvit, jotka eivät hätkähdä joutuessaan satunnaisesti tallatuksi. Valkoapila peittää valkeanpunertavana mattona isoa osaa polusta ja voi ihme, kuinka kimalaiset siinä viihtyvätkään! Niin ikään pölyttäjiä kiehtova minttu versoo kulkuväylällä sitkeästi yli tassuttelijoista piittaamatta. Kun minttu-kinttupolulla kävelee paljain jaloin, nenään löyhyy ihana, raikas tuoksu. Jalkaraikaste tulee siis kaupan päälle.


Virmajuuret houkuttavat perhosia ja mehiläisiä, ja ne ovat myös ikivanhoja rohdoskasveja. Kuvassa lehtovirmanjuuri.


Puutarhaihmisiä on moneen junaan ja tyylejä riittää varmasti yhtä paljon, kuin tekijöitäkin. Vaan kuten yllä jo sanoinkin, jokainen meistä voi tyylisuuntaan katsomatta auttaa pölyttäjiä menestymään ja pyrkiä pitämään toimillaan luonnosta ja sen hyönteisistä, ja sitä myöten koko ekosysteemistä, huolta. Ja totta kai voit vaikuttaa, vaikkei puutarhanhoito kiinnostaisi pätkän vertaa! Konstit on monet, sano mummo kun kissalla pöytää pyyhki.

Vaikka silmääsi miellyttäisikin siistimmän sorttinen pihamaa ja säntillisempi ilme puutarhassa, voi hyönteisiä ja muuta luonnon elämää houkutella viihtymään perustamalla esimerkiksi ötökkähotelleja tai jättämällä vaikkapa jonkin luonnontilaisen kaistaleen tontin nurkkaan. Pölyttäjien suosimia kasvilajeja valiten jokainen voi saada pörriäiset hakeutumaan pihalleen.

Nyt kun tulevien kylvöjen suunnittelu ja siementen hankinta on käsillä, suosittelen lämpimästi tutustumaan Maatiainen ry:n siemenluetteloon. Heidän luettelossaan on merkitty erikseen, mikäli kasvi on erityisesti pölyttäjien, perhosten tai pikkulintujen mieleen. Esimerkiksi tästä linkistä voit myös käydä kurkkaamassa taulukon, johon on listattu selkeästi keväällä ja alkukesällä, keskikesällä ja loppukesästä kukkivia pölyttäjäkasveja.

Erilaisten tuholaismyrkkyjen ja torjunta-aineiden käyttö on luonnonelämän suuri vitsaus niin puutarhoissa kuin maanviljelyksessäkin. Myrkkyjen käytön sijasta kannattaakin tutustua luonnonmukaisiin torjunta-aineisiin. Hyötykasviyhdistyksen sivuilta löytyy hyviä, luonnonmukaisia reseptejä erilaisten kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan.




Rohdos- ja yrttitarhani on nyt rakenteilla ja jo viime kesänä ryhdyin istuttamaan sinne kasveja, jotka toimivat paitsi kotiapteekissa ja mausteina, niin myös pölyttäjien ravintokasveina. Empiiristen tutkimusteni pohjalta ainakin seuraavat rohtopuutarhan antimet houkuttelivat pörriäisiä:


  • Malvat (hengitysteiden tulehduksiin & limaa irrottamaan)
  • Kehäkukka (ihonhoitoon, vatsaongelmiin ja suoliston tulehduksiin)
  • Valkoapila (sisältää C-vitamiinia ja valkuaisaineita)
  • Sitruunamelissa (mausteeksi, hyönteisenpiston kutinaan, hermostuneisuuteen, unettomuuteen, vatsa- ja suolisto-ongelmiin, kuukautiskipuihin...)
  • Oregano (bakteeri- ja sieni-infektioihin, suun ja nielun tulehduksiin, vatsavaivoihin)
  • Laventeli (unettomuuteen, pään särkyyn, koita karkottamaan, itikkakarkotteeksi)

Tänä vuonna aion kasvattaa pölyttäjä- ja rohtokasvien lajikirjoa ainakin kauno- ja keltapunahatulla, siperiannukulalla, iisopilla, tarha- ja rohtosalkoruusuilla. Viime vuonna huomasin auringonkukan olevan todella tehokas kimalaismagneetti, ja syksyn tullen siitä oli iloa myös siemeniä etsiville pikkulinnuille. Auringonkukkaa laitan kasvamaan tänä kesänä oikein runsaalla kädellä. Ihanat, vanhat maatiaisperennat, sormustinkukka ja ukonhattu, päätyvät myös puutarhaamme koristamaan.





Rannassamme rehottava tiheä pajukko on myös selvästi pörriäisten mieleen. Tiheä rantakasvusto houkuttaa myös pikkulintuja, ja vesijättömaalla pajukon suojissa kuhisee myös vesilintuja ja kaloja. Jopa saukon olen bongannut pyörimässä tuolla villiintyneellä "luonnonsuojelualueellani"!

Naapurin puolelta leviävä jättipalsami, haitalliseksi luokiteltu vieraslaji, uhkaa vallata meidänkin rantamme. Sitä vastaan käynkin joka kesä ahkeraa taistelua. Jättipalsamitaistelun yhteydessä ajattelin käyttää kostean rantamaan ja siellä jo entuudestaan viihtyviä pölyttäjiä hyödyksi ja kylvää rantapuutarhan, jossa myös hyönteiset viihtyvät.

Jääkaapissamme minigrip-pussukoissa muhii parhaillaan kylmäkäsittelyssä rohtoluppion ja rohtovirmajuuren eli valeriaanan siemeniä. Nämä kasvit ovat paitsi oivallisia rohtokasveja, niin myös pölyttäjien suosimia mesikasveja. Ne viihtyvät kostealla kasvupaikalla, joten uskon, että ne voisivat menestyä hyvin rannan tuntumassa.




Mahdollisimman luonnontilaisena ja sopivasti villinä säilytetty puutarha, pölyttäjille suotuisien ravintokasvien valinta ja ranta-alueen pörriäisparatiisin vaaliminen olkoot siis minun ötökkätekojani. Nyt minua kiinnostaisikin kuulla sinun ötökkätekosi! Kerro kommenteissa, ja jaa tietoa ja innostusta muille miljoonan ötökkäteon puolesta sosiaalisen median kanavissasi tunnisteella #miljoonaotokkatekoa ! Tämä jos joku on aihe, mistä kannattaa keskustella, levittää tietoa ja pitää meteliä, sillä se on asia, joka koskettaa meistä ihan jokaista.


Liuta muita omavaraisuusbloggaajia tarttui myös haasteeseen. He ovat julkaisseet omissa blogeissaan postauksensa miljoonan ötökkäteon puolesta. Käy lukemassa muiden postaukset täältä:

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html
Tsajut https://tsajut.fi/polyttajien-ravintokasvit-puutarhassa/
Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma/ ‎
Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html
Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa
Korkeala https://korkeala.fi/yksi-miljoonasta-otokka-teosta
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html
Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html
Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/