Syyskuu tuli ja meni menojaan niin, etten ehtinyt kunnolla edes rekisteröidä koko asiaa. Nyt yhtäkkiä onkin jo lokakuu, ja kekri, yksi vuoden suosikkijuhlistani, alkaa olla käsillä.
Kekri on alkujaan ollut vanhassa, suomalaisessa perinteessä vuoden merkittävimpiä pyhiä. Se on ollut sadonkorjuun juhla, joka on aloittanut uuden vuoden. Silloin on uskottu myös henkimaailman ja tämän todellisuuden välisen verhon olevan niin ohut, että henkimaailman asukkaat ovat saattaneet käydä tekemässä visiittejä elävien keskuuteen. Myöhemmin monia kekrin perinteitä on siirretty jouluun, ja nykyisin kekrin paikalla juhlitaan halloweenia, tai kristinuskon piirissä pyhäinmiesten päivää. Halloween, All hallow's eve tai kelttiläisittäin Samhain, on ollut sadonkorjuun juhla, jolloin vainajahenget ovat talsineet elävien maailmassa. Koverretun kurpitsalyhdyn (tai alun perin nauriin) tarkoitus oli pelästyttää irvistävällä naamallaan pahat henget pois.
Meidän perheessämme kekriä on juhlittu jo muutaman vuoden ajan, ja sen ympärille alkaa muodostua jo liuta erilaisia perheperinteitä. Koska olen tällainen tunnelmoijasielu, minulle juhlapyhissä niiden valmistelu ja siihen liittyvät perinteet ovat ehkä jopa itse juhlan varsinaista viettoa tärkeämpiä.
Kekrivalmisteluihini kuuluu paljon erilaisia syyspuhteita, eräänlaisia rituaaleja oikeastaan. Varsin käytännönläheisiä töitä, jotka valmistavat meitä talveen, ja joiden loppuunsaamisen päätteeksi on hyvä hengähtää, pistää pöytä koreaksi oman sadon herkuilla ja saunottaa niin henget kuin perhekin kunnolla.
Polttopuusavottaa |
Kekriin ja sitä myöten talven tuloon valmistautumiseemme kuuluu jos jonkinlaista tohinaa. Viime talveksi varastossa riitti vielä valmiita polttopuita, mutta tänä syksynä liiteri ammottaa tyhjyyttään. Saamme tarvitsemamme polttopuut omalta tontilta, mutta itse ne eivät itseään pilko tai kävele omin avuin varastoon. Polttopuusavottaa siis riittää.
Tapaan aina näin syksyisin tehdä eläinten tiloihin suursiivouksen. Kanalasta, lampolasta ja tallista tyhjätään pehkut pois, menneen vuoden pölyt imuroidaan huolella nurkista ja karsinoihin levitellään paksulti puhdasta olkea. Kuten sanoin, olen tunnelmoijaluonne. Minusta on ihanan kutkuttavaa ajatella, että kun ulkona ulvoo syysmyrsky ja räntää sataa vaakatasossa, saavat eläimet köllötellä tyytyväisinä puhtailla olkipedeillään heinää rouskuttaen. Joskus, kun ulkona oikein myrskyää, saatan kömpiä itsekin tallin tai lampolan nurkkaan eläinten kylkeen kiinni ja kuunnella siellä sateen ropinaa ja järvellä aaltoja nostattavaa tuulta.
Kekrinä karjaa on perinteisesti muistettu herkuin ja hellittelyin, tilan isäntäkin on silloin käynyt henkilökohtaisesti ruokkimassa hevosensa. Sen vuoksi pidän tärkeänä sitä, että eläinsuojamme ovat aina putsplankissa kekriin mennessä. Tänä vuonna aion saada myös kerinnät päätökseen ennen kuun vaihdetta.
Myös puutarhassa riittää kosolti puuhaa näin syksyllä, ja lyhentämällä to do -listaa ennen talvea voi helpottaa huomattavasti keväällä odottavaa työmäärää. Kun vauva on nukkunut päiväuniaan vaunuissa, olemme puutarhuroineet esikoisen kanssa oikein urakalla. Tällä hetkellä istutettuina ovat
- Kaksi omenapuuta (molemmat tytöt ovat saaneet nimiäislahjoikseen omat puut)
- Luumupuu
- Päärynäpuu
- Tyrnipensaat 'Tarmo' ja 'Pertsik'
Hedelmätarhan istutusten lisäksi olen pelastellut sieltä täältä pitkin pihaa monivuotisia yrttejäni, jotka kanat ovat kuopineet ylös maasta pöyhiessään kohopenkeissä. Alun perin minun ei ollut tarkoitus talvettaa yrttejä sen kummemmin, peittää vain havuilla ja katsoa, selviävätkö ne kasvupaikoillaan talven yli. Mutta samapa tuo ottaa mokomat nyt ruukkuihin talvehtimaan, kun ovat kerran kaivettuna jo valmiiksi ylös.
Lavankauluskasvimaa odottaa vielä talviteloille laittoaan, ja talvivalkosipulien itusilmut täytyy vielä hankkia ja istuttaa maahan. Sitten ulkotyöt alkavatkin olla tämän vuoden osalta nipussa, ja puuhia voi ryhtyä pikkuhiljaa siirtämään sisätiloihin. Esimerkiksi säilömis- ja mehunkeittohommat ovat sellaisia kivoja sisätilahommia, joita saa tehtyä mukavasti puuhellan lämmityksen ohessa.
Jotkut ovat ehkä huomanneetkin, että blogissa on meneillään muutostyöt. Olen jo pitkään haikaillut selkeyttä ja yksinkertaisuutta, enkä vain täällä virtuaalisessa kodissani vaan elämässä yleensä. Samassa muutosten rytäkässä menee sitten blogikin! Liekö syynä sitten isot elämänmuutokset, hiljakkoin ollut syntymäpäiväni vaiko vääjäämättä lähestyvä talvi, että tällaista muutosta ja tuuletusta kaipaan. No mutta, se on kuitenkin oma tarinansa, josta ehkä myöhemmin lisää! Pyydän blogin muutostöiden suhteen kärsivällisyyttä, olen näissä hommissa hidas ja kaiken muun elämän keskellä ehdin operoida sivuja kasaan pienissä osissa.
Vietetäänkö teillä kekriä, halloweenia tai jotakin muuta? Onko teillä muodostunut juhlan ympärille omia perinteitä?
Meillä ei vietetä kekriä mitenkään erikoisesti. Ilmojen viiletessä tehdään tuhdimpaa ruokaa ja tunnelmoidaan mitä hommilta ehditään, takkatulen ääressä.
VastaaPoistaKasvimaahommat ihan alkutekijöissään, mutta elukoiden sijat on kaneja lukuunottamatta siivottu. Teirastukset varmaan käynnistyy ensi kuun puolella ja hups kohtahan onkin jo joulu !
Ei hyvää päivää, kun netti tökkii.. Pahoittelut, jos tähän tulee sata vastausta kun ei tunnu tulevan millään läpi!
PoistaMutta joo, tuhdit sapuskat ja viilenevät kelit kuuluvat ehdottomasti yhteen :) Ja sanos muuta, joulukin tulee kauheaa kyytiä! Mulla on sellainen sääntö, että kekristä alkaen saa alkaa pikkuhiljaa jouluilemaan. Mutta tosi pikkuhiljaa, muutenkin on tukka täys koko juhlaa aina tapaniin mennessä ;D
Ihanalta kuulostavat nuo sun kekriin valmistautumiset :) Mulla ei vielä ole kekriperinteitä, mutta parvekkeen laitan talvikuntoon syyspäiväntasauksena ja 25.11 Kaisan päivänä aloitan talviunen eli vetäydyn kotiini ja elämääni kuuluu silloin kissoja, kirjoja ja käsitöitä :)
VastaaPoistaAika käytännönläheistä hommaa, mutta tulee niistä itselle hyvä mieli kun sitten saa rauhoittua hyvillä mielin juhlimaan ja saa sitä myöten jättää nuo ulkopuhteet vähän vähemmälle. Kivalta kuulostavat sinunkin touhusi! Taidankin ottaa vinkistä vaarin ja koittaa lukea enemmän kirjoja kissa(t) kainalossa tulevana talvena. Ja opetella kehräämään!
PoistaKun lapset olivat pienempiä alkoi halloween boomi ja sitä kesti monta vuotta. Jatkoa seurasi edellisellä työpaikalla josta monta kivaa muistoa niin askarteluista kuin naamiaisistakin. Tuo kekri tuntuu hyvältä...ehkäpä se on se mitä kaipaankin, Suomalaista syysjuhlaa <3
VastaaPoistaHeh, saa nähdä, mahtaako meilläkin alkaa halloweenkarkelot, kun lapset tuosta vähän kasvavat :) Varmasti kivoja muistoja lapsille askarteluineen, muistan kun itsekin halloweenin aikaan järjestettiin vanhempien "viihdykkeeksi" kaikenlaisia kummitusnukketeattereita ja hauskaa oli :D
PoistaOn vähän harmi että vanha kekriperinne on unohtunut, tähän kesän ja joulun välille kun ei ilman sitä paljoa muita juhlia osu. Siinäkin mielessä kekri on ihan omiaan, mikäs sen mukavampaa kuin tehdä pöytä notkolleen syötävää, sytytellä kynttilöitä tupa täyteen ja ottaa pikku pirskeiden merkeissä pimeä aika vastaan <3
Mä voisin palauttaa jenkkeihin halloweenin ja tilalle ottaa kiitospäivän juhlan :D mutta se ei taida olla tarpeeksi kaupallinen juhla kauppiaille. Kiitollinen olen kuitenkin tähän aikaan vuodesta siitä mitä olen saanut kasvimaalta ja ennen kaikkea siitä mitä uutta olen taas sieltä oppinut :) Kiitollinen olen myös menneille sukupolville, joten Pyhäinmiesten päivää tässä torpassa vietän. Olen itse aina tyhjentänyt pehkut keväisin että talli on saanut kuivahtaa kesän aikana ja kokenut vähän huonoa omatuntoa jos jokin karsina on jäänyt syksyllä, mutta nytpä on se onkin kekrityhjennystä eikä vaan keväältä jäänyttä tyhjennysta ^_^ Kiitokset tästä ja ihanan lämmintä viikonloppua myös sinne :)(viikonloppu tuu jo!)
VastaaPoistaNo sama homma! Noissa samoissa merkeissä meilläkin juhlitaan kekriä, kiitollisena menneen vuoden sadosta ja samalla myös menneitä sukupolvia ja sieltä saatua perintöä muistellen :) Samalla se on sellainen päätepiste kaikelle höökimiselle, mitä pihalla ja kasvimailla pidetään. Saa hengähtää siitä hetken ja keskittyä enempi möllöttämään sisätiloissa, kun ulkona on pimeää.
PoistaMeilläkin tehdään eläinsuojissa myös kevätsiivous, mutta viime vuonna oli pakko pitää pässipojat kotona kesän yli ja tänä vuonna jouduimme ottamaan osan lampaista laitumilta kotiin jo keskellä kesää... Ehkä ensi kesänä päästään siinä mielessä helpommalla, että saadaan koko katras kunnon kesälaitumille ja kekritöihin jää vain uusien kuivikkeiden levittely. Toivossa on hyvä elää :D
Ihastuttavia kuvia! Syksyisin terveisin .. se eläinhullu.
VastaaPoista