Näin kevättä kohti mentäessä on helppo inspiroitua ja innostua tulevasta puutarhakaudesta. Vähän liiankin helppo, itse asiassa. Jos jotain olen kantapään kautta oppinut sen jälkeen, kun sain ensimmäisen kasvimaan mentävän pihani, niin sen, että innostuksissaan haukkaa aina liian ison palan. Jo viime kesälle olin kaavaillut suuruudenhulluja suunnitelmia puutarhan ja kasvimaan suhteen, mutta se kesä hurahti niin huomaamatta eläinsuojia rakentaessa ja alati vahtimista vaativan taaperoikäisen keskeyttämänä, että saimme nippanappa kasvatettua salaatit ja uudet perunat itse. Tuleva kevät on näin ollen ensimmäinen, kun pääsemme ottamaan ensimmäisiä askeliamme kohti omavaraisempaa elämää täällä Kesärannassa.

Tällä kertaa olen jo ennalta päättänyt, etten lähde päämäärättömästi heiluttelemaan lapiota, vaan teen suunnitelman (mikä se on, jotain syötävääkö?), josta en lähde lipsumaan ja höntyilemään ylimääräisiä, vaikka varmasti houkutus jossain vaiheessa iskee. Tämän kauden työlistaan olen priorisoinut puhteita, joiden avulla saamme perusjutut kuntoon ja joista on hyvä lähteä kasvattamaan omavaraisuusastetta pikkuhiljaa.





Tällä hetkellä farmin to do -lista keväälle/kesälle 2018 näyttää tältä:


  • Toimivan kompostiratkaisun rakentaminen kotitalousjätteelle
  • Maakellarin kunnostus 
  • Tontin aitaaminen
  • Kasvimaalle varatun alan maanparannuksen aloittaminen
  • Muutama kohopenkki rohto- ja yrttikasveille puutarhaan
  • Zen-munkkimaisella maltilla toteutettu vihannesten esikylvö ja kasvatus

Lähtöajatuksena on aloittaa kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta. Oman kotipiirin sisällä sekä me että eläimet tuotamme yllin kyllin materiaalia, jota kompostoimalla saamme multaa vihannestarhaa varten. Maakellarin kunnostus on sikäli kiireellinen, että se mahdollistaa muun muassa marja- ja sienisadon säilömisen (ja esimerkiksi sähkökatkojen aikaan se toimii pettämättömänä jääkaapin korvikkeena). Tontin aitauspuuhat eivät ehkä äkkiseltään kuulosta oleellisilta omavaraistelun kannalta, mutta sillä on itse asiassa aika isokin merkitys: niin paljon kuin metsän eläimistä pidänkin, pidän ne mieluiten erillään armaista viljelyksistäni ja siinä toivon aidan auttavan.

Pihan kaakkoisnurkalla tyhjyyttään möllöttävä joutomaapläntti on kuin tehty isoa vihannestarhaa varten. Tällä hetkellä tuleva viljelysplantaasini on kuitenkin heinätuppaita ja jättipalsamia rehottava savipohjainen kenttä. Vaatii siis vähän työtä, ennen kuin tuo pihan sopukka konkreettisesti muuttuu juureksia, yrttejä ja vihanneksia pursuavaksi vihannestarhaksi somine kasvihuoneineen.
Sekä kasvimaalla että puutarhassa aion hyödyntää palanutta hevosenlantaa maanparannukseen ja uusien kohopenkkien kasaamiseen. Kohopenkkeihin ajattelin kylvää ja istuttaa kasvikiltamaisesti yksi- ja monivuotisia rohdos- ja yrttikasveja sekä jokusia hedelmäpuita. Koska kasvimaan saaminen viljelykelpoiseen kuntoon tulee todennäköisesti vaatimaan työtä koko kesän ajan, maltan mieleni vihanneskasvatuksen kanssa ja keskityn siihen suosiolla paremmin vasta ensi vuonna. Viime kesänä kääntämälleni takapihan pläntille ajattelin kuitenkin kylvää paria sorttia avomaankurkkua sekä kesä- ja talvikurpitsaa, ne kun viihtyvät sen suuremmitta kommervenkeittä myös palaneeseen lantaan istutettuina.


Tästä alkaen pyrin päivittämään blogissa suunnitelman toteutumista onnistumisineen ja takapakkeineen kuukausittain läpi kevään. Myös muut Omavaraisuus.org -sivuston bloggaajat kertovat blogeissaan omista suunnitelmistaan ja niiden toteutuksesta! Porukkaan mahtuu eri vaiheissa ja erilaisissa puitteissa omavaraisteluaan toteuttavia kirjoittajia, joten mielenkiintoista luettavaa on luvassa varmasti.

Täältä löydät muiden bloggaajien tämän kuun postaukset:

Maatiaiskanasen elämää
Korpikiven tupa
Korkeala
Rakkautta ja maan antimia
Olipa kerran arki
Farmer to bee
Villa Koira
Harmaa torppa