Meninpä tekemään vähän silleen tyhmästi, että arvioin polttopuiden menekin törkeällä tavalla alakanttiin. Niinpä jouduin nousemaan tänään seitsemältä, jotta ehdin tehdä puuhellaan lisää puita ennen kuin lapsi heräisi. 

No, kova pakkanen olisi vaatinut heräämään tavallista aiemmin joka tapauksessa, sillä eläinten on saatava näin kylmällä ilmalla enemmän heinää. Myös lampaita olen pitänyt silmällä normaalia tiiviimmin, sillä minulla on sellainen pelko persiissä, että ryhtyvät tietysti karitsoimaan nyt, kun tallissakin on lisälämmöstä huolimatta vähän vilakka tunnelma. 


Arki on alkanut Kesärannassa, ja elämämme täällä löytää hiljalleen rytminsä. Ensimmäinen viikko sujui hapuillen, mutta tähän toiseen huomaan lähteneeni jo paljon varmemmalla meiningillä. Sytyttäessäni aamulla tulen puuhellaan, muistan jo täyttää muutaman kattilallisen vettä liedelle lämpiämään, jotta tarpeen yllättäessä hollilla on lämmintä pesuvettä. Olen paikantanut pahimmat vetokohdat olohuoneen lattiasta ja tilkinnyt raot pellavalla. Olen myös kantapään kautta oppinut, että huussiin kirmaaminen lämpimien täkkien välistä kolmelta aamuyöllä ei ole mikään järin miellyttävä kokemus, joten tässä asiassa kannattaa olla kaukaa viisas ja ennakoida.

Siperia opettaa ja silleen. Vielä kun oppisi, että kannattaa vaan malttaa tehdä reilusti polttopuita edellisenä päivänä, niin ei sitten kypsytä ihan niin pahasti aamulla.