Eilen aamulla raahustin alakertaan ja huomasin kahden sinitiaisen poikasen nököttävän häkkinsä päällä. Ne olivat päässeet sujahtamaan ulos ruokintaluukusta, josta puuttui kuppi ja jonka olin vähän riittämättömästi tukkinut.

Yrittäessäni palauttaa karkulaisia häkkiin, lensivät ne minua pakoon kun lähestyin. Ei edes nokan edessä heiluteltu ruoka kelvannut.
Siitä arvelin, että nyt on aika.

Avasin häkin ovet ja ikkunan. Osa poikasista lensi suoraan ulos, osaa sain hieman ohjailla astiakaapin päältä ja keittiön lampusta. Lopulta kuitenkin kaikki löysivät tiensä ulos.
Poikue jäi loppupäiväksi sirkuttamaan keittiön ikkunan takaiseen mäntyyn, josta käsin ne ihmettelivät outoa, suurta maailmaa. Seurailin pienten menoa ja helpotuksekseni huomasin, että tintit osasivat mallikelpoisesti nokkia ötököitä oksilta syödäkseen.

Sinne menivät ne vielä hetki sitten kaljut, sokeat ottolapset, jotka kulkivat mukanani pakasterasiassa, herättivät ruokkimaan aamuyöstä ja ottivat ensilentonsa olohuoneessamme.

Hyvää matkaa ja lykkyä pyttyyn, pikkuiset.

---
Lähimetsämme on vaarassa joutua kaadetuksi maan tasalle ja tarvitsee sinun apuasi. Tästä linkistä pääset allekirjoittamaan adressin, jolla pyritään säästämään Linnavuoren ja Ruutanan yli 40 vuotta hakkuilta säästyneet arvokkaat metsäalueet. Adressin allekirjoittaminen vie vain muutaman sekunnin. Ole kiltti ja auta.


Kuvia Ruutanan luonnonsuojelualueen liepeiltä.
 Lue myös Kaarina Davisin kirjoitus aiheesta.