Seesteinen, leppoisa viikonloppu vetelee viimeisiään ja silmä alkaa koko perheellä vähän painaa. Vielä odottelevat eläimet yöpuulle laittoa. Sen jälkeen saan sukeltaa puhtaisiin lakanoihin, naperon kanssa nenätysten.
Tänään oli ensimmäinen äitienpäiväni äitinä. Kuudelta aamulla Antti komensi minut jatkamaan uniani. Ei tarvinut kahdesti käskeä. Tuntia myöhemmin heräsin naaman edessä huiskuavaan valkovuokkokimppuun ja märkään, nuuhkuttavaan koiran kirsuun poskella.
Tämä äitienpäivä oli siinäkin mielessä meille erityinen, että kolmena edeltävänä äitienpäivänä haikeus on kolkutellut jossain pääkopan perukoilla. Tiemme vanhemmiksi kun ei ollut se helpoin, joskaan ei varmasti vaikeinkaan. Usko mahdollisuuksiin saada biologisia lapsia otti osumaa kuitenkin useaan otteeseen ja vuosiin ehti mahtua paljon turhautumista, toivottomuutta, väsymystä ja musertavaa suruakin. Ystävien sitten kun mulla on lapsia -haaveilut eivät jaksaneet napostella, kun äitiys oli omissa kirjoissa niin kaukana itsestäänselvyydestä kuin olla saattaa.
Tänä aamuna avasin silmät ja näin leveästi hymyilevän miehen ja vielä leveämmin hymyilevän lapsen puristamassa yhteistuumin kukkakimppua. Mietin, kuinka helvetin onnekas ja äärettömän kiitollinen olen siitä, että sain tänä äitienpäivänä herätä äitinä tuolle pikkuiselle ihmiselle. Omalle pikku auringolleni.
Puut ovat puhjenneet lehteensä tämän viikonlopun aikana. Ilma on vielä kuuman päivän jäljiltä tarpeeksi lämmin, jotta eläinten iltaheinien vientiin tarkenee hipsiä kylpytakkisillaan. Hinta kylpytakin helman alta vilkkuvista paljaista sääristä on se, että vauhti on pidettävä nopeampana kuin kinttuja vaanivilla, pöllön kokoisilla hyttysillä, mutta tuohan se oman kesäfiiliksensä touhuun sekin.
Lipsahtipa siirapin puolelle. Senkus sitten. Siirapin siivittämänä, kun vielä tämän päivän puolella ehdin, toivotan kaikille äideille oikein hyvää äitienpäivää.
Kell' onni on, se onnen kätkeköön, runoili Eino Leino. Minä sanon Eikalle, että höpöllöpön.
Ihania kuvia kaikki, mutta ihanin on tuo beibe, tilkkupeitto ja hauvis!
VastaaPoistaONNITTELUT!
Kunnia kuvasta Antille. Minustakin se on ihana. Beibi ja koira hullaantuivat kumpainenkin uudesta, vauvalle ommellusta tilkkutäkistä :)
Poista:)
VastaaPoista:)
Poista❤️
VastaaPoistaMulla on laittaa vastalahjana vaan tällainen tylsä pienempi kuin kolme -sydän, mutta sydän se on kumminkin. <3.
PoistaPaljon onnea ekana äitienpäivänä! Onnea on rajoitettu erä, kyllä sitä vähän saa hehkuttaa kohdalle osuessa. Ei se Eikkakaan kaikkea tiennyt! :D
VastaaPoistaEi tiennyt, ei! Ja kiitos kiitos hurjan paljon :)
PoistaHyvää äitienpäivää vähän näin jälkijunassa! :) Itse en ole koskaan haaveillut äitiydestä, mutta suru lapsettomuudesta on kyllä vaaninut lähipiirissä joten tavallaan pystyn tunnistamaan tunteen. Ihana pikku aurinko teillä siellä! :)
VastaaPoistaKiitos! Äitiys ei ole mullakaan ollut haave aina sillä tapaa kuin joillakin on. Että "Olen aina tiennyt haluavani lapsia" tai jotain. Ensin sai pelätä että niitä tulee, ja kun mieli muuttui joutuikin pelkäämään pitkään, ettei tulekaan. Ei ole ikinä simppeliä tämä ihmisen elo :)
Poista