Isäni, joka on asuttanut tätä tölliämme ennen meitä, kävi eilen tutkailemassa hajonnutta likakaivon pumppua. Minulla on yhä toipumisprosessi tuosta visiitistä kesken.
Tom Hodgkinson kirjoittaa teoksessaan Joutilaat vanhemmat:
Tom Hodgkinson kirjoittaa teoksessaan Joutilaat vanhemmat:
"Äitini filosofista asennetta maailmaa kohtaan voisi kuvailla kutsumalla sitä "luonnonvastaiseksi valistusideologiaksi". Hän uskoo ankaraan työhön ja vilpittömään haluun korvata kura, keittiössä tepastelevat kanat sekä kylmä ja märkä ja kaikki luonnon sekasotku kivetyksillä ja supermarketeilla ja keskuslämmityksellä. Hän pitää puhtaista, siisteistä ja kurattomista paikoista. Hän haluaa pistää luonnon aisoihin."
Kuraa. |
Voisin kuvailla omaa isääni lähes sanasta sanaan samoin. Hänen mielestään pihatiet pitäisi päällystää asfaltilla ja takapihan villiintyneet nurkat rakentaa terassiksi (mieluusti sellaiseksi, jossa on led-valaistu, sähkölämmitteinen itsestäänpuhdistuva poreallas). Eläintenpitoamme hän ei voi ymmärtää, nehän tarkoittavat vain rahanmenoa, irtokarvaa, kuraa ja kakkaa. "Mikäs helvetin poni tuolla nököttää" olivat isän tervehdyssanat eilen hänen päästyään porstuasta peremmälle. Yleensä uudet eläimet aiheuttavat kosolti närkästystä, marmatusta, jopa suoranaista vittuilua; tällä kertaa ponikeskustelu ohitettiin kuitenkin olan kohautuksella kun mainitsin, että poni tuli taloon lampaita kiusanneiden vuohien lähdettyä. Ilmeisesti tilanne oli kotiin päin, kun kaksi eläintä oli lähtenyt ja vain yksi tullut tilalle.
(Ei, itse asiassa nyt kun asiaa oikein muistelen, ensimmäiset sanat hänen astuttuaan ovesta sisään olivatkin hyi helvetti kun haisee kissanpaska. (Eikä muuten edes haissut.))
Kakkaa. |
"Mikäs helvetin heinäläjä tuolla nököttää" oli seuraava kysymys, kun isä spottasi tontintarkastuskierroksellaan uuden kohopenkkialoitelmani. Kun kerroin, että heinä-lehti-kakkaseoksen tarkoituksena on tukahduttaa alleen esiin puskevat rikkaruohot uuden kukka- ja ryytimaani tieltä, levisivät isän silmät kauhusta. "Myrkkyä laitat siihen ja siistin nurmikon kylvät". Aha. Myrkyn käyttöä meille suositeltiin lämpimästi myös hiirisitsuleissöniin ja parkkipaikan soran läpi tunkeviin rikkaruohoihin. Huomautukseni siitä, että rotanmyrkyllä tapetut hiirenraadot eivät välttämättä ole kissojemme suuhun joutuessa ehkä sitä optimaalisinta kissanravintoa, kaikuivat aika lailla kuuroille korville. Mitä nyt jotain vastamutinaa kuulin, että siinähän sitä päästäisi samalla niistä kissoistakin sitten. Se oli onneksi vitsi. Ainakin melkein.
Loskaa. |
Tänään päätin purkaa luonnonvastaisen valistusideologian uhriksi joutumisen tuomaa ahdistusta piehtaroimalla oikein kunnolla kurassa, loskassa ja paskassa raivaamalla aikoinaan vuohien kiipeilykasoina toimineita puupinoja pois pihatonnurkista. Olo oli (vähintäänkin) kuin Rockylla, kun hän roudaili puupöllejä umpihangessa jossain Siperian perukoilla. Eye of the tiger vaan jyskyi päässä. Tum. Tum-Tum-Tum. Tum-Tum-Tum. Tum-Tum-Tuuuuu. Ja kyllä siinä hien valuessa, lihasten huutaessa hoosiannaa ja ravan roiskuessa naamaan vaan ahdistukset kaikkosivat. Ai ettien että.
Terapiaa. |
Hahaa! :D Jotenkin pystyn samaistumaan tähän! Kanojahan ei ole mitään kannatusta hommata, koska munarasian saa kaupasta vaan niin kertakaikkisen halvalla.. Ja mitä tuollasilla koirillakaan..keväällä pask..pihat täynnä, kauheasti tuovat kuraa sisälle ja ruokaakin niille joutuu ostaa ja tätä rataa.. Meillä se välillä tuntuu vaan menevän niin, ettei mitään ole kertakaikkiaan järkeä tehhä, jos lähdet viihteelle sitä on vaan huono olo seuraavan päivän, kaupoillekkaan oo mitään järkeä lähteä kun menee rahaa.. Joskus olen kyllä sanonutkin, että pitäisköhän tässä olla ja istua hiljaa ja odottaa sitä jotain nii ois hyvä! :D
VastaaPoistaMuahhahhaa :D Joo, onhan se semmonen yltiöpositiivisuus ihan yliarvostettua!
VastaaPoistaMinulla on kaksi tuollaista vanhempina. Jotenkin en jaksa nauraa....
VastaaPoistaTuon meitin isäpapan kohdalla sen jaksaa jo nykyään ottaa (enimmäkseen) hyymörillä, kun tietää, että kyse on enempikin sellaisesta ylihuolehtivasta hösäyksestä eikä niinkään henkilökohtaisesta arvostelusta :) Myönnettäköön, että silloin otti kyllä koville, kun jouduimme pari viikkoa asumaan saman katon alla muuttaessamme tähän taloon ja isä joutui vielä odottelemaan täällä uuden asuntonsa vapautumista. Siinä kuin sillit suolassa elellessä meinasi käydä vähän ylivoimaisiksi nämä meidän näkemyserot :D
VastaaPoistaD! Mainio postaus:)
VastaaPoistaOma isänikin nimitti luonnonmukaista puutarhaani ryteiköksi.
Ryteikkö! Apuva :D Ja sulla kun on puutarha niin ihana ettei mitään tolkkua... Voisin kuvitella täälläkin kuulevani ihan saanmoista kommenttia.
PoistaHelvetin poni! :'D Expressbussissa yöaikaan tästä postauksesta huvittuneena herätin ainakin kaksi ihmistä.
VastaaPoistaHaha :D no voin kuvitella, että voit kuvitella, kun tiedät tapauksen... Menee melkein kategoriaan 'v*tun enkeli'.
PoistaMoikka!
VastaaPoistaIhana isäpappa sulla, repesin :D
Eksyin blogiisi kun etsin sanalla "maalaiselämää" blogeja. En ehtinyt tämän pidemmalle lukea, mutta palaan paremmalla ajalla :)
Olemme itsekin vuoden verran asuttaneet taloa maalla ja haaveena olisi kaikennäköistä, aloitetaan niistä kanoista.
http://kollinmaki.blogspot.fi/
Heh, todellakin on, se on ihan vertaansa vailla tuo meidän paatse <3
PoistaHuippu juttu, kun eksyit ja palailehan ihmeessä! Täytyy ehdottomasti tutustua tuohon sinunkin blogiisi :)