Kanalamme kokoonpanossa on tapahtunut jälleen perustavanlaatuisia muutoksia.

Jännäkakan saatua tipunsa muuttui aina ennen niin kiltti ja lauhkealuontoinen alhokanamme Lempi Nugetti Jännää kohtaan tosi aggressiiviseksi. En keksinyt tälle muuta järkevää selitystä kuin sen, että tipujen piipitys sai jotain naksahtamaan vahvalla hoivavietillä varustetun Lempin päässä, ja se koki tipujaan hoivailevan Jännän uhkana.

Koska Lempi on kukkomme Deanin sisko, on jo pitkään mielessäni häilynyt ajatus vaihtaa geenipoolia kanalassamme vähän monipuolisempaan suuntaan. Lempin rettelöinti antoi ajatukselle lopullisen kimmokkeen.

Vaihdokas löytyi viidessä minuutissa heinänhakumatkamme varrelta. Lempi lähtikin isännän matkaan kissankuljetusboksissa heinänhakureissulle, ja paluupostissa meille muutti kaunis, kullanvärinen tyrnävänmaatiaiskana.

Dean-kukko oli uuden morsiammensa tavatessaan kuin ei olisi ennen kanaa nähnytkään; se pörhenteli ja kujerteli, ja asteli niin ylväänä ja komeana ympäriinsä että. Sekä tietysti, pelimiehen elkein, koitti kivuta kanan selkään puolen minuutin tutustelun jälkeen. Kana oli kuitenkin sitä mieltä, että veisi nyt edes syömään ensin...